Pihvikarjan kasvatusta Kalannin Vellualla

Jaakkolan tila tuottaa luomulihaa

Hereford

Emo Hereford -lehmä K-I Yppig, s. 2009 ja vasikka Hereford-Charolais risteytys Miisa s. 2015 (isä: Haka)

Pihvikarjalla tarkoitetaan liharotuisia nautoja, joita kasvatetaan lihantuotantoa varten. Liharotuja on jalostettu vuosisatojen ajan valitsemalla emolehmiksi ja sonneiksi yksilöitä, joiden perimä on hyvä ja rodulle tyypillinen. Eri liharodut eroavat toisistaan eläinten koon, lihan määrän sekä sen koostumuksen mukaan.

Hereford rotuna on luonteeltaan suvaitsevainen ja rauhallinen mikä mahdollistaa suurtenkin laumojen helpon hallinnan jossa ei raakaa voimaa tarvita. Hereford on korsirehun hyvä hyödyntäjä, mikä on murean ja maukkaan lihan perusta. Hereford on elinolosuhteiltaan varsin vaatimaton joten se onkin parhaimmillaan luonnonlaitumilla maiseman hoitajana. Se pärjää niin kireässä pakkasessa kuin helteessäkin.

Charolais on ranskalainen kookas ja lihaksikas liharotu joka oli alun perin jalostettu vetojuhdaksi. Väriltään eläimet ovat valkoisia tai kellertävän valkoisia. Suomessa kasvatetaan sekä nupoa, ns. kanadalaista että sarvellista, ns. ranskalaista linjaa. Charolainen on parhaimmillaan teuraseläinten isärotuna. Rodun vahvuuksia ovat nopea kasvu, korkea teurasprosentti sekä lihakkuusluokka. Sonnit voidaan kasvattaa isoihinkin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen vaaraa. Rodun hyvät ominaisuudet saadaan esille myös risteytyskäytössä.

Haka

Vasikan isä Charolais-sonni Haka s. 2012. Keväisten työkiireidensä vuoksi, Haka ei pääse esiintymään messuille.

Ravinnolla ja elinympäristöllä on merkittävä vaikutus lihan makuun ja koostumukseen. Liharotuisten nautojen kaikki maidontuotanto menee vasikan hyväksi. Emolehmät poikivat keväisin ja imettävät vasikkaansa puolisen vuotta. Kesällä pihvikarja laiduntaa ulkona syöden nurmea tai nurmirehua, joka on nautojen pääasiallinen ravinto. Lihakarja viihtyy ulkoilmassa läpi vuoden, ja ne saavat talvisinkin liikkua vapaina pihatoissa.

Jaakkolan tilalla Kalannin Vellualla on kasvatettu pihvikarjaa vuodesta 2007 lähtien jolloin tilalle saapuivat ensimmäiset 12 Hereford-hiehoa. Tällä hetkellä emoja ja emolehmiksi kasvavia hiehoja on yhteensä n. 60. Vuonna 2015 syntyvät vasikat ovat Hereford-Charolais risteytyksiä, viime kesän astutussonnina emolaumassa on häärinyt nyt kolmevuotias Haka-sonni. Vasikat ovat emojensa kanssa n. puoli vuotta jonka jälkeen ne vieroitetaan. Sen jälkeen sonnivasikat lähetetään eteenpäin teuraskasvattamoihin, ja lehmävasikat eli hiehot jäävät tilalle kasvamaan uusiksi emoiksi. Hiehojen käytöstä ja emo-ominaisuuksia tarkkaillaan ensimmäisen vuoden ajan ja ne joista ei ole emoiksi kasvatetaan suoramyyntiä silmälläpitäen tilalla teuraspainoisiksi.

Tilan päätoimi on tuottaa vasikoita välitykseen, mutta myös lihan suoramyynnin kysynnän koko ajan kasvaessa myös sitä ollaan aloittelemassa. Vuodesta 2012 tila on kuulunut luonnonmukaisen tuotannon valvontaan joten kaikki tilalta myytävä liha on myös luomua.

Comments are closed